What is justice in the ruins +

[Huurre]

Carrie

Carrie vilkaisee Zackia tuon puhuessa. "Poe meni edeltä kaupunkiin.." Kentauri tiukentaa otettaan.. "Zack.." Miehen sulkiensa silmänsä Carrie säikähtää pahemman kerran luullen toisen jo kuolleen, rentoutuen vain kuitenkin hieman kun toinen puhuu. "Kyllä Poe pärjää. Olisit enemmän huolissasi itsestäsi!"

Carrie kuuntelee vain puolittain Zackin kertoessa Poesta. Kentauri hipaisee miehen oikeassa poskessa olevaa tauointia. "Älä kuole.." Kun Zack pyytää häntä lähtemään, Carrie pudistaa päätään. Varovasti kentauri laskee kuitenkin Zackin maahan, hiipien pari raunionlohkareen taakse ja ottaen keihäänsä esille.

Kuinka hän saattoi olla näin huomaamaton? Hiljaisia, vaimeita askeleita kuuluu, askeleet hieman narskuen lumessa. Vieras mies mustassa kaavussa lähestyy Zackia. Carrie kiristää otettaan keihäästään, hypäten juuri kun mies kävelee tuon piilon ohi, yrittäen iskeä miestä keihäällään pistäen.

[Huurre]

Gerkowich

Hiljaa kävellen maagi suunnistaa kohti paikkaa, josta kaksi punaisen lohikäärmeen sielua puhua pälpättää, yrittäen pyytää maagia kostamaan noiden puolesta, onhan tuo sentään laitoksen jäsen. Hetken kuluttua silmiin osuu maassa oleva mies, ilmeisesti juuri maagin etsimä kohde. Maagi kävelee kohti miestä, virnistäessään todetessaan miehen olevan kohde.

Hieman ennen miehen luo pääsemistä eräs itsepäinen sielu, joka on vaatinut jo monen päivän ajan maagilta henkiinherätystä, varoittaa maagia hypäten keihään eteen, maagi vaistomaisesti luoden sielusta kilven itselleen. Keihäs tempautuu kentaurin kädestä maahan, mutta kentauri valmistautuu loikkaan kyyristyen maahan kuin tiikeri. Miesmaagi on kuitenkin nopeampi; äkillisesti maagi on kentaurin yläpuolella, vieden kätensä kentaurin pään yli ja ottaen sitten vastaan velton kentaurin laskien ruumiin maahan, ja tehden jonkun pienen loitsun kentaurin päälle.

"Sooh sooh, villikissa.." Maagi kääntyy maassa olevan miehen, dragonoidin puoleen. Kätensä yläpuolella tuolla on villisti pyörivä valokehrä, Carrien sielu. Mies sulkee kätensä valokehrä kadoten. "Minä olen maagi Gerkowich." Kumartaen mies esittelee itsensä, aivan kuin eli olisi juuri tehnyt mitään maassa olevan miehen puolustajalle. "Te olette oletettavasti.. hmm.. Tetsuya?" Gerkowich tutkailee Zackia, vilkaisten vatsassa olevaan haavaan. "Otin toverisi sielun hetkeksi haltuuni, sillä hänen ei ole syytä kuulla tätä keskustelua. Palautan sen hänelle mikäli käyttäydyt kunnolla." Mielessään hieman yrmeänä, sillä on saanut käskyn hankkia Zackin jonkinlainen mielenkiinto tai luottamus, ja sitä ei todellakaan saa jos tappaa toisen ystävän, minkä hän olisi tehnyt enemmän kuin mielellään kentaurin hyökätessä tuon kimppuun.

"Hmm-m. Aika paha haava." Maagi kumartuu Zackin puoleen. "Kai tiedät että voit kuolla tällaiseen haavaan, edes voimasi eivät auta sinua enää?" Gerkowich vetäisee kädellänsä Zackin yli, Zack tuntien sielunsa vetäytyvän ruumiistaan, tuntematta enää kipua tai tuskaa. Gerkowich katselee mielenkiinto heränneenä kuinka yhä Zackin ruumis hengittää mutta silmät näyttävät katsovan tyhjää. "Tuon täytynee olla se spirit, josta minulle kerrottiin." Maagi kääntyy Zackin puoleen, jättäen tuon ruumiin vain olemaan.

"Noniin, pääsin vihdoin häiriötekijöistä eroon, itse keskustelu voi alkaa. Sanoistasi päätellen voit palata kehoosi tuossa, kokien ihmeparannuksen ja laalaalaa, kaikkim ovat iloisia. Vaihtoehtona on myös, että imen voimasi hitaasti, sillä olet tällä hetkellä melko puolustuskyvytön ja sen jälkeen käyn pikku ystäväsi kimppuun." Voi, maagi niin pitäisi dragonoidin voimien imemisestä, mutta valitettavasti hänen tehtävänsä on kyllä pitää Zack elossa, mutta ainahan saa uhkailla. "Onko sinulla näin alussa jotain kysyttävää? En voi luvata, että vastaisin kaikkeen, sillä olen saanut omat käskyni olla paljastamatta tiettyjä tietoja."

[Suruhuntu]

Zack

Asiat tapahtuvat nopeasti Zack katsoen kuinka Carrie lähestyy kohdetta jonka itsekki on aistinut. " VARO!! " Tuo ehtii vain huutaa liian myöhään. Tuo katsoo Carrien maassa makaavaa tyhjää kuorta kun mies puhuu tuolle. Zack kohottaa katseensa mieheen kun tuo mainitsee Tetsuya klaani sukunimen. " .. vai käyttäydyn kunnolla. " Zack luo pienen virneen hiustensa lomasta. Zack arvaakin jo kuka tuo henkilö voisi olla, tosin ainakin kuka tuon on lähettänyt..

" Turhaa sinä minun haavoistani voivottelet. " Zack luo terävän silmäyksen henkilään jota olettaa maagiksi. Tosiaan haava on paha, mutta Zackillä on keinonsa.. tosiaan, keinot ovat silti vaaralliset muille läsnäolijoille. Zack tuntee käden siirtyvän tuon yläpuolelle tiedostaen mitä tuo aikoo, sallien sen tuo laskee spiritin kehoaan suojelemaan Zack ilmestyy tuntemattoman henkilön vierelle sielun muodossa.

Zack ei vastaa kysymykseen spiritistä, niin paljon kuin siittä on hyötyä vielä enemmän tuo vihaa sitä. Zack on kokenut tuon tunteen ennenkin, kuinka kivut ja kaikki muut maalliset tarpeet katoavat. Zack katsoo kehoaan johon tuo kykenee palaamaan, jos niin haluaa mutta se ei ole kannattavaa. " Yritätkö uhkailla? Minä en pelkää sinua olit sitten mikä tahansa. " Zackin ääni on halveksiva ja kylmä, mutta katse on silti kiinnostunut. " Hän ei ole sitä paitsi ystäväni. " Zack katsoo maagin yli Carrieen.

Zack aloittaa hieman tahattomasti puhe tulva hyökkäyksen " Vai ettet pysty? Heh.. olet yllättävän puhelias, äskeisten sanojesi mukaan ja sen, että tiedät oikean klaani nimeni kertoo sen, että johtajasi tai toverisi on minun veljeni. Uskon, että käskyt ovat antaneet hän itse. Sillä veliraukka oli aina vallan perään.. lopulta hän oli se joka jäi heikommaksi.. " Niin tosiaan, Zack sai spiritin ja spiritin miekan. Veljelle ei jäänyt mitään muuta kuin Zack jonka metodioista tuo ei ollut ikinä pitänyt. Zack tarkkailee maagia. " Oletan, että sinä olet se Dorka, josta puhutaan. " Zack hymähtää, lempinimi on kyllä mainio ja sillä on mukava kiusoitella. Varsinaista koko nimeä tuo ei ole viitsinyt edes muistaa, jos edes on kuullutkaan.

Nyt Zackin ilme kumminkin vakavoituen tuo kohottaa voimakas rakenteiset kasvonsa maagiin. " En usko, että tulit vain keräämään tänne sieluja. Sinulla on varmastikkin minulle asiaa.. hyvä on kuuntelen. Voisitkin sen jälkeen kertoa miten veljelleni kuuluu. Onhan minulla ollut häntä niin kovin ikävä. " Zackin kasvoilla käy ilkeähkö hymy, onhan se osittain tottakin. Zack joutui huolehtimaan veljestään sen lyhyen ajan kun he olivat yhdessä..

[Huurre]

// Carrie jäi siis hetkeksi poies..~!//

Gerkowich

Maagi hymyilee omaa, tasaista hymyään. "Tosiaan, se taitaa olla veljesi, joka tehtävän minulle antoi. Ja vallan perässä voisin sanoa, ellen toisin tietäisi." Ilkeän näköinen virnistys, silmien siristys. Kun Gerkowich kuulee lempinimensä, tuon virnistys laantuu ivalliseen hymyyn, kuitenkaan kommentoimatta asiaan.

"Tosiaan, en ole täällä pienten sielujen perässä. Rakkaalle veljellesi kuuluu hyvää, ah, kuten varmaan arvasit jo minusta päätellen, hän opiskelee nykyään mustaa magiaa, kuten sitä joskus kutsutaan." Gerk ottaa käteensä Carrien sielun, jota heittelee kädestään toiseen ja sitten vain katsellen värisevää sielua, joka näyttää kituvan... Vaan eiväthän sielut voi kitua, eiväthän? Sivusilmällä vilkaisu toiseen, kuin etsien pienintäkin vihjettä toisen kasvoilta. "Me, veljeskunta haluamme, että käyttäisit voimiasi mahdollisimman paljon ja hm, ehkä samalla myös tuhoaisit laitoksen tietoja ja taitoja." Gerkowich ns. kadottaa taas Carrien sielun piiloon. "Ellet sitten halua eroon spiritistä, kenties miekastakin?"

[Suruhuntu]

Zack

Zack luo lyhyen ilmeettömän katseen sieluun. Mustaa magiaa.. vai niin. Alan ymmärtää.. Zack kääntää katseensa maagiin. " Miksi haluatte laitoksesta eroon, kun voisitte tehdä siittä liittolaisen..? Vai oletteko kenties jo saavuttanut sen, hmh? " Zack ei tunne oloansa mukavaksi ollessaan toisen ehdoilla ja tuon uhittelu on raivostuttavaa. Sillä Zack voisi lopettaa sen noin vain jos haluaisi, mutta siittä ei ole mitään hyötyä.

" Spiritistä ja miekasta..? " Haluaisin elää normaalia elämää, mutta jos luovutan aseeni ja spiritin se on liian suuri riski. En voi suostua siihen.. Ajatus kuulostaa houkuttelevalta, mutta miekka on Zackille rakas, todella rakas ja siittä tuo ei luopuisi ikinä. " Hmm.. mitä minä hyödyn siittä, että autan teitä? Miksi minun pitäisi käyttää voimiani ylipäätään mahdollisimman paljon? Haluaisin myös tietää tarkemmin kenen kanssa oikein puhun. " Zack antaa kiinnostuksensa näkyä, jotta toinen innostuisi puhumaankin. Haluttomuudesta tuolle ei olisi mitään hyötyä, sillä Zack jäisi vain tiedottomaksi tärkeimmistä asioista ja Carrien henki on myös pelissä. Sitä kun Zack ei voi palauttaa omilla poppakonsteillaan.

[Huurre]

Gerkowich

Maagi arvasikin, ettei toinen luultavasti luopuisi voimistaan saati miekastaan, muttei tuon käsketty tällä kertaa niitä kyllä erityisesti hankkiakkaan. "Hmm, ahh, sain kertoa vain pari asiaa, oman harkintani mukaan." Gerk istahtaa eräälle kivisen raunion palaselle maassa. "On katsos eräs ennustus, jonka kerran joku viisas henkilö lausui kuulemma puhuen jumalten kanssa, liittyen magiaan. Aluksi häntä ei uskottu, mutta kun muutkin viisaat kertoivat samanlaisia ennustuksia, alkoivat taikapiirit jo hälistä." Painoitus viisaat sanaan, äänensävy halveksivana. Gerk vilkaisee toista, katsoen tarkkaan toisen reaktiota seuraavaan lauseeseen. "Dragonoideja ja puoliverisiä kuulemma tulee kuolemaan taas tuhansia, sekä eräs ennustus koskee magian ja pahan voiman, millä tarkoitettiin laitosta, yhteyttä toisistaan. Oh, taisin jo puhua liikaakin." Maagi vie käden suunsa eteen kuin muka vaietakseen, mutta selväksi käy, että tuo ei kertonut yhtään ylimääräistä. "Kehottaisin että luottaisit minuun, ellen olisi niin epärehellinen persoona. Ja jos minusta haluat tietää, en voi valitettavasti kertoa muuta, kuin että veljesi valitsi minut, koska olisin ainoa joka selviäisi hengissä jos.." Silmiään pyöräyttäen maagi lopettaa lauseen kesken. "Ah, mikäli sallit.." Gerkowich osoittaa Zackin ruumista, kumartuen ruumiin puoleen parantaen vatsassa ammottavan haavan täysin.

[Suruhuntu]

Zack

Zack ei reagoi juuri mitenkään, mutta ennustus tuimentaa tuon katsettaan siirtäen sen etäämmälle miettien tarkkaan josko olisi tuosta kuullut ennen. Tosiaan se voisi olla totta, ettei muut selviäisi hengissä.. tosin ei selviäisi ehkä tuokaan, sillä toisen ylimääräiset silmien pyöräytykset jne. koettelee Zackin kärsivällisyyttä.

Zack katsoo miten toinen siirtyy kehonsa luokse. " Odota! " Zack tarttuu toisen kädestä vetäen toisen pois. " Jos kosket siihen noin se hyökkää. " Zackin sielu siirtyy lähemmäksi kehoaan sulkien sen silmät. Keho nytkähtää, mutta jää taas nojaamaan puuhun sallien toisen tehdä parannus taikansa. " Suostun pyyntöönne auttaa laitoksen kanssa, koska olen itse huonoissa väleissä heidän kanssa lohikäärmeiden takia.. sano veljelleni, että harkita tekojaan sillä mustasta magiasta ei koidu hyviä seurauksia, jos ei kykene hallitsemaan ja tiedostamaan sitä samaan aikaan.. " Zackin kasvoilla käväisee pieni huoli, mutta se katoaa nopeasti.

[Huurre]

Gerkowich

"Mukavaa että suostut.." Yhteistyöhön, Gerk ilmeisesti oli sanomassa, mutta eihän tämä oikeastaan sitä ole. "..ehdotukseemme. Vien viestinne eteenpäin veljellenne." Gerkowich päästää Carrien sielun, joka luikertelee takaisin tuon kehoon, muttei herää vielä -ilmeisesti vasta kun Gerk on tarpeeksi kaukana.

Gerk kääntyy lähteäkseen, mutta kääntyy vielä dragonoidiin päin. "Sinun ei tarvitse olla veljestäsi huolissaan, ei vielä.." Mitälie sillä tarkoitti, maagi lähtee kävelemään pois.

// Gerkowich lähtee ropesta pois, Carrie tulee seuraavan (Zackin vuoron) jälkeen taas peliin.

[Suruhuntu]

Zack

Zackin sielu jää katsomaan toisen perään ilmeettömänä, tajuten hetken kuluttua että on vielä sieluna. Zack päättää jättää Carrien, sillä Carrie on joutunut vain hankaluuksiin noiden takia. Zack palaa takaisin kehoonsa spirit väistyen. Zack loikkaa puuhun kadoten sitten näkyvistä.

Zack juoksee luolan ohi jossa nuo majailivat seuraten Poen hajua. " Jostain syystä minulla on outo tunne, että jotain on sattunut.. " Zack kohottautuu. Ehkä tuo voisi kumminkin etsiä Karokista tietoja ennen Poen etsimistä. Zack ei ehdi päästä pitkälle kunnes tuo muistaa jotain. HITTO!! Unohdin munan Carrielle..! Zack ei voi sitä kantaa Karokiin spiritin ja miekkansa takia. Zack miettii onko järkevää jättää lohikäärmeen muna Carrielle, mutta tuntien Carrien se olisi hyvä tekosyy tuolle seurata Zackia Karokiin.

Zack olettaa, että Carrie on jo herännyt. Ehkä olisi kumminkin parempi katsoa, että Carriella on kaikki hyvin ennenkuin tuo lähtee. Tosin ilmestymättä Carrielle..

[Huurre]

Carrie

Herätessään Carrie muistaa ensimmäisenä mustaan kaapuun pukeutuneen miehen, säpsähtäen pystyyn etsien toisia katseellaan. Liian nopea nouseminen aiheuttaa huimausta, kentauri vavahtaen hieman. Ilmeisesti on ollut tajuttomana isommankin hetken, muuta älyllistä vaihtoehtoa Carrie ei keksi. Toivottavasti kukaan ei ole tehnyt tuon ruumille mitään pervoa, Carrie tarkastaa itsensä nopeasti. Keihäänsä maasta poimien Carrie toteaa Zackin ilmeisesti parantuneen jotenkin, tai joutuneen siepatuksi, mutta maassa ei ole paljoa verta joten veikkaus ensimmäiseen.

"Päätti sitten lähteä ilman minua." Carrie painaa ohimoaan, ikäänkuin olisi päänsärkyä, mitä tuolla oikeastaan onkin hieman. "Kai se oli odotettavissa, vaikkei tosin näin nopeasti." Ilmeisesti hän joutuisi taas matkaamaan yksin. Carrie on jo niin tottunut munan painoon selässään, että kestää hetken ennenkuin tuo muistaa sen. Zack ei siis ottanut sitä vaikka lähti? Pieni paniikki iskee Carrieen. Entä jos se kuoriutuu, syökö se kentaurin tai joutuuko hän pitämään huolen lohikäärmeenpennusta? Hän ei tiedä paljoa lohikäärmeistä saati mitään niiden hoidosta. No, ei hän kumminkaan munaa voi antaa kenellekkään siitä eniten tarjoavalle omeletiksikaan.

Hetken mietiskeltyään Carrie päättää suunnata kohti Karokia, vaikka ajatus tuntuu epämiellyttävältä. Kävellessään kentauri nojaa keihääseensä, joka näyttää sauvalta ollessaan tupessa, ja tuon liikkeet näyttävät voimattomilta mutta muuten kunnossa olevalta.

[Suruhuntu]

Zack

Zack ehtii kuin ehtiikin saavuttaa Carrien näköpiiriinsä seuraten tuota etäämmältä puiden suojista. Kuten arvelinkin hän aikoo suunntaka Karokiin.. ... en haluaisi jättää häntä tälläisiin tunnelmiin. Katosin vain kertomatta edes syytä. Zack empii sillä ei tiedä miten selittäisi lähtönsä.

Zack seuraa Carrieta jonkin matkaa puusta päättäen lopulta ilmestyä. Juosten ääneti puista puihin tuo pääsee pian pitkälti Carrien ohi kunnes loikkaa maahan lähtien kävelemään suuntaan josta Carrie on tulossa. Inhottavaa myöntää, mutta haluaisin kyllä vielä nähdä ne kasvot jotka olivat kuin enkelin..

[Huurre]

Carrie

Carrie kävelee hiljaisena seutua pitkin, tajuten vasta nyt, kun tuon matkaseuralaiset ovat poistuneet, kuinka ankeaa ja hiljaista seutu on. Aivan kuten se onkin, kuin kuollut kylä, rauniot. Kivistä seutua, metsä kasvanut lähestulkoon kaikkialle, mutta jotkut paikat yhä karuina kivillä laatoitettuina autioina kujina, josta puiset talot kadonneet.

Kävellessään Carrie kuulee edestään askelia ja kääntää katseensa maisemista vastaantulijaan. "Zack..!" Kentauri harppoo toisen luokse, halaten miestä toverillisesti, tosin itse punastuen. Totisena Carrie katsoo toista, yrittäen käyttäytyä kuin puna olisi kirpeän kylmän ilman aikaansaannosta. Samassa Carrie näyttää masentuvan. "Tulit varmaan hakemaan munan, ja sitten lähtemään?" Carrie muistaa kuullensa Poelta, että Zack ei halua jäädä kahden munan kanssa, kiirehtien korjaamaan. "Voin kyllä tulla Karokiin ja antaa munan Poelle, ja lähteä sitten eri suuntaan kuin te." Carrie tietää että se kuulostaa hivenen epäkohteliaalta, mutta kääntää vain päätään hivenen kuin kuullen jotain, sipaisten kyyneleen kädellään huomaamattomasti.

[Suruhuntu]

Zack

Halaten Carrie myös, tuo ei ehdi korjata Carrien puheita ennenkuin tuo itse vastaa. " Carrie minä.. " Zack katsoo alas toiseen, miten vaikeaa onkaan selittää tälläinen asia. " Minä en vain haluaisi, että joudut kärsimään takiani.. " Zack laskee kätensä toisen olalle. " Se on totta, etten voi olla kahdenkesken munan kanssa.. " Zackin katse on onneton ja vaikea. Tuo ei haluaisi jättää Carrieta, mutta ei myöskään haluaisi, että Carrie jää yksin. " Onko sinulla veljeä.. tai sisaruksia? "

Zack kohottaa kätensä Carrien kasvoille pyyhkäisten kyyneleen tuon kasvoilta. " Carrie.. älä itke, tämä on vaikeaa. " Zack myöntää tuon ääni on kuin kärsivän. Zack halaa vielä Carrieta silittäen sitten toisen hiuksia yrittäen hymyillä. " Tulethan kumminkin Karokiin kanssani? "

[Huurre]

Carrie

Carrie kääntyy kohti Karokia vievää tietä. "Parasta lähteä, saatamme ehtiä vielä tänään kaupunkiin jos kiirehdimme, tosin portit saatetaan sulkea yöksi." Kentaurineiti kiinnittää keihääseensä tupen päätyyn, kiinnittäen sitten keihään selkäänsä. Tuon kasvoilta ei näy tunteita enää, vain pieni hymy, kuin masennusta estämään vailla muuta tarkoitusta. En ole hyvä hyvästeissä, toivottavasti Zack ymmärtää.

[Suruhuntu]

Random kertoja: Ja näin Zack & Carrie lähtivät suuntaamaan kohti Karokia. THE END~